Rakeita, Rockya ja Rangelnia

On tiettyjä asioita, joita ei odota toukokuiselta kevätlomalta Kroatiaan.  Yksi niistä on raekuuroa pakoon juokseminen hostellihuoneeseen. Värikynää käyttäen noin pullonkorkin kokoiset rakeet virkistivät kaiken sateen ja pilvisyyden keskellä. Neljän päivän lomasta Adrianmeren kauniilla rannoilla kämppisten kanssa jäi käteen muun muassa noin viisi tuntia aurinkoa, huikeat näkymät naapurisaaren hulppeista linnanraunioista merelle, ihmettelyt siitä miksi kyseisten raunioiden keskelle on rakennettu TV-torni (Jugoslavia, I blame you!) ja kroatialaisen häävastaanottoseurueen saapuminen samaan lauttaan. Siihen sisältyi toistakymmentä autoa, toistasataa tööttäystä sekä soihdutus satamassa Dalmatian lippujen liehuessa vieressä. 

Ehdottomasti muutaman tunnin arvoista kivuta näihin maisemiin

Sopiva spotti löytyi aurinkoisille tunneille

En myöskään odottanut näkeväni kaveriani nyrkkeilyhanskat kädessä baarissa antamassa hittejä baarimikon kämmenille. Näin pääsee käymään, kun tilaa Frankfurtissa Rocky-shotin. Hanskat käteen, pienimuotoinen urheilusuoritus ja palkinto-tequila kurkusta alas. Muutenkaan reissu pilvenpiirtäjien keskelle Frankfurtiin ei paljoa parempi olisi voinut olla! Perjantai ja lauantai meni ihastellessa uuden ja vanhan kohtaamista. Kontrasti vanhan kaupungin ja pilvenpiirtäjärykelmän välillä on ainutlaatuinen tässä Euroopan pankkikeskuksessa. Sunnuntain proggiksena oli ottaa S-Bahni alle, siirtyä Commerzbank Arenan bundesliiganurmelle ja nauttia World Music Dome –festareista, johon oli saapunut David Guetat, Tiestot, Hardwellit ja Steve Aokit soittamaan. Bileiden tasolle ei oikein tahdo adjektiivit riittää – sanotaan siis että tykkäsin kovasti!

Näkymää Main Towerista 200 metrin korkeudesta Mainhattanille

Guetta heittää keikkaa

“Nur wer erwachsen wird und Kind bleibt, ist ein Mensch.” Eli vapaasti käännettynä ihminen kyllä kasvaa, mutta samalla pysyy lapsena. Tämä on Rangelnin ajatus. Vapaasti käännettynä se voisi olla telmimistä tai jonkunlaista pientä nahistelua.  Kyseiseen harrastukseen kuuluu pienimuotoinen painiminen, joka pitää mielen virkeänä. Nää on näitä juttuja, joita olen oppinut saksalaisesta kulttuurista viime aikoina. Kielen opiskelun suhteen Facebook on kääntynyt saksaksi ja viime aikojen projektina on ollut kääntää Business-to-Business und Dienstleistungsmarketing (B2B and service marketing) –kurssin slideja englanniksi. Eteenpäin ollaan menossa ja small talk –tilanteet sujuvat jo ihan hyvällä varmuudella saksaksi  - kebu tulee siis ihan oikean vahvuisena.

Tämä kuva sisältää lauantaista tunnelmaa freiburgilaisilta markkinoilta, ei siis telmimistä.

(…Siitä tuli mieleen, että vakkaripaikka Stadtmitten asemalla nimeltä Stern saattoi mennä vaihtoon. Heidän pikku kämminsä jälkeen (väärä pizza boksissa), kokeilin saman kadun 2,5 euron döneriä. Tämä puoli euroa Sternin döneriä halvempi yksilö oli lähestulkoon yhtä hyvä ja liha siirtyi leivän väliin kaiken lisäksi ihan aidon veitsen kautta, eikä sillä sähköisellä juustohöylällä. Tervehenkinen kilpailuttaminen on suotavaa.)

Kultaisia kavereita

Yleisesti mainittavista asioista futiskausi on ohi, Stuttgart hävisi cup-finaalissa Bayernille, hölmistynyt Mario Gomez selvitti pallon maaliin kolmen kosketuksen kautta viidestä metristä (puolikas huti oikealla jalalla, josta kimmoke vasempaan sääreen, josta uusi kimmoke oikean jalan kautta maaliin), tiistaiksi luvattu kevyet 36 lämmintä, juhannuksena näyttäisi satavan ja Sporde Porttilan parodia-twitter –tili dominoi somea. Kivaa täällä on yhä, opiskeltavien kurssien suhteen ollaan viimeinkin kartalla, kunto ei kestä änärifinaalien 3. jatkoerää, ja, noh… tää on vaihto, tästä pitää nauttia!